Ja urpiaiset onkin helppo huomata. Eilen pääsin pitkästä aikaa kävelylle nauttimaan kuulaasta iltapäivästä. Hautausmaan Lapinlahden puoleisella nurkalla pakkasilman täytti valtava pulputus ja piiskutus - ääni, josta punalakkisten pikkulintujen parven talvisin huomaa.
Urpiaiset ovat erityisesti pohjoisen pesimälintuja, joiden määrä vaihtelee koivun ja kuusen siemensadon mukaan. Vaasan luontosivuilla kerrotaan, että nämä peippojen heimoon kuuluvat siivekkäät ovat tehokkaita pesijöitä, jotka voivat pyöräyttää ensimmäiset munansa jo huhtikuun alkupuolella. Myöhäisimmät saattavat saatella poikasiaan lentoon vasta alkusyksystä, vaikka LuontoPortissa sanotaankin että pesintäkausi päättyisi näillä heinäkuussa.
Talvisin urpiaiset kerääntyvät isoihin parviin ja saattavat vaeltaa ruuan perässä. Tällöin ne syövät LuontoPortin mukaan ennen kaikkea koivun ja lepän siemeniä, joiden vuoksi niitä lähes aina ylempänä keikkumassa näkeekin. Myös ruokintapaikkojen antimet kelpaavat urpiaisille. Lapinlahden alueellakin lintujen talviruokintaa on useassa paikassa. Sen perässä punaotsat ja joukkoon liittyneet tiaiset lennähtelivät lähempänäkin pensaissa, mutta käytössä olleen kameran kuvaan ne eivät suostuneet jäämään.
 | |
| Ainakin pulputuksen täyttämät puut sai kuvaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti